Kesä, kukkia ja kierrätystä

Kesän kukkia ja .....

....pörriäisiä



Kesä tuntuu taas hujahtaneen ohi huomaamatta. Päivät kiireisiä ja helteisiä, aina on ollut hiki vaikka mitä olisi tehnyt . Turhan monta hellepäivää minun makuuni. No, näitä asioita ei voi valita joten näillä mennään, tänään onneksi on pilvinen ja hieman viileämpi päivä. Odotetut ukkoset kyllä taas kerran kiersivät tämän tontin. Ei auta kuin odotella uusia.

Sitä ennen voisi kunnostaa vanhaa, nimittäin tädin perintönä tullutta tuolia. Tai miksi tuota nyt sanoisi, jakkara, penkki, säilytyslaatikko tai joku mikä lie. Sisälle kuitenkin voi kannen alle laittaa mukavasti piiloon jotain. Tämä vanha istuin kaipaa kuitenkin päälleen uutta kangasta ja istuimeen vähän pehmikettä, on vuosien saatossa ryttyyn istuttu. Nyt pitää vain alkaa metsästämään sopivaa kangasta. 

Viime päivinä olen ommellut pussukoita kierrätyskankaista. Takimmaisen rivin punainen on ommeltu Finlaysonin Metsovaara-pöytäliinasta joka oli osiltaan pahasti haalistunut eikä sitä voinut enää käyttää pöytäliinana. Keltaraitainen lienee Marimekkoa tai jos ei sitä, niin ainakin vanhaa koska on 70-luvun verhoista tehty. Sen edessä oleva valkopohjainen on lapsuudenaikaisesta lakanastani eli 60-luvun lopulta. 2 vasemmanpuoleista kukkapussukkaa on tehty kirpparilta ostetuista verhoista ja oikealla edessä oleva 70-luvun lakanasta lapsuuskodistani.

Sitten isäntä sai mökin remontin siihen kuntoon että voitiin alkaa sisustamaan. Kaikki muu on kierrätettyä ja vanhaa paitsi sisustustyynyt jotka olen tehnyt itse. Sohva on edellisestä kodistani, Marimekon appelsiiniverhot ja lehtilaatikko fb:n kirpparilta, matot ja vanhat lehdet kirpparilta, pöytä ja tuolit tätini jäämistöstä.



Tulppaanilamppu saatu tutuilta, matto kirpparilta ja nojatuolit tädin perintönä, tyynyt itse tehty. Jälkeenpäin seinälle laitettu punakuvioinen tädin perintönä tullut ryijy ja tuoleilla fb:n kirpparilta ostetut vanhat keinutuolimatot.

Koulujen alku lähestyy. Monessa kodissa hankitaan viimeistään nyt viikonloppuna reppuja, kyniä ja kumeja, verkkareita, lenkkareita yms yms. Meidän perheessä yksi aloittaa peruskoulun ekan ja yksi vikan luokan ja kolmas lähtee ammattikoulun viimeiselle. Ekaluokkalaiselle on ostettu uusi reppu ja varmaan hän vielä saa reppuunsa äidin ompeleman penaalin, jos vaan haluaa. Muutaman penaalin olenkin jo tehnyt kierrätyskankaista.

Turvallisia koulumatkoja kaiken ikäisille ja kokoisille koululaisille ja opiskelijoille!!

Näpertelyä ja mielikuvitusta

Tauon jälkeen täällä taas. 

Ompeluksia on tullut tehtyä tosi vähän ja vielä vähemmän tullut niitäkin vähiä kuvattua, saati kuvattua ylipäänsä mitään. Surua ja murhetta on riittänyt niin että toivoisin jo jotain mukavampaa ja iloisempaa elämään. Ehkäpä kevät ja kesä sitä tuovat. Aika on ollut kortilla ja luppoaika on mennyt hengähtämiseen mutta kovasti tekisi mieli ommella kun vain jaksaisi ja olisi aikaa tarpeeksi. Ja kun sitä ei ole tarpeeksi ollut, olen vain näprännyt jotain pientä ja nopeasti aikaan saatua. Jäävät odottelemaan kesäkuun kirpputorimarkkinoita.

Ei pöllömpiä vai mitä sanotte?!

 Isäntä on meidän taloudessa viherpeukalo ja keittiön akkunalla on jo jonkin aikaa kasvanut niin kurkun, salaatin kuin tomaatinkin taimet.

 Keittiön ikkunalaudalla kukoistaa myös mummoni perintönä saintpauliat jotka kukkii isoilla ja kauniilla kukilla vuodesta toiseen. Äitini niitä aina kadehtien ihailee ja hoitaa, minä kastelen kun muistan. Ehkä ne siksi niin kukoistavatkin.

 Äidin jalanjäljilläkö tytär? Tiedä häntä mutta mielikuvista hänellä riittää, hienot leikit syntyy vaikka äidin vetoketjuista, ei siinä muuta tarvita.

 Ja sitten niitä mun näperryksiä. Syntynyt on pieniä norsuja joiden korvat nyt rapisee mukavasti. Harmi kun se ei kuvista kuulu. Tilauksesta olen tehnyt meikkipusseja, norsuja ja sydämen ja myös kesän markkinoille valmiiksi. Aina niitä jossain välissä ehtii pari näpertämään. Ja kangaspaloja löytyy palalaatikosta pilvin pimein.

 Ja harmaiden ja mustien pussukoiden jälkeen oli mukava tehdä tällainen väri-iloittelu. Vetoketjun väriä pähkäilimme tyttären kanssa yhdessä ja päädyimme molemmat turkoosiin. Ja kyllähän se siihen sopii kuin nenä päähän.

Piristyksekseni kävin kampaajalla ja hiukset lyheni ja väri vaihtui. Kyllä se vaan kummasti piristää mieltäkin.

Kevättä olen odottanut ja kyllä se on hitaasti tullutkin. Eikä taida kovin vauhdikkaasti nytkään edetä. Tänään sentään sain jo ompeluhuoneeni ikkunasta ihastella krookuksia ommellessani. Keväthommia tuli muutenkin tehtyä kun kävin asuntovaunuamme siivoamassa kesäkuntoon. Mies on kunnostautunut mökin remontoinnissa ja tiedä vaikka senkin saisi kesäksi siihen kuntoon että voisi aikaa sielläkin viettää. Minulla on jo valmiina kankaat koristetyynyihin ja kirpparilta on lähtenyt mukaan koreja yms. niin että pääsen taas vaihteeksi sisustamaan ja aika puhtaalta pöydältä. Mielessä on jo montaa kivaa. Mutta ensin pitää saada maalaushommat tehtyä.

Mökin sisustamista ennen kuitenkin vietetään vappua, ihan kotinurkissa. Sima on tulossa, viime hetkiin jäi mutta vielä ehtii. Viime vuonna jäi munkkien paisto, tänä vuonna uusi yritys.

Aurinkoista ja mukavaa vappua kaikille!