Hiljakseen kohti syksyä

Loppukesän tunnelmia

superkuu

Loppukesä oli kuuma ja puuhat isommilla ja pienemmillä jäi usein 

päivän kuumimpaan aikaaan kesken

Automatkalla jonnekin seurana hauska Karvinen 

Syksy hiipii hiljaa elämään vaikka vielä lämmintä onneksi onkin. Oli aika pukea kuisti syksyn väreihin. En ole syysihmisiä mutta syksyn väreistä nautin.  

Ompelupuolella vähän yksitoikkoisempia tuotoksia: pipoja ja pussukoita, eipä juuri muuta ja niitäkin aika vähän. Ja kuvia vielä vähemmän. 

pussukoita uusista kankaista

ja pussukoita vanhoista kierrätyskankaista

pipoja tytöille

Syysiltojen pimetessä löytyy ehkä inspiraatiota muihinkin ompeluksiin. Nauttikaahan syksyn räiskyvistä väreistä!

Kaiken muun ohessa

Viimeiset viikot ovat olleet kiireisiä, iloisia ja murheellisiakin. Jäähyväiset käymme jättämässä huomenna rakkaalle ystävälle. Iloa (ja kyllä hermojen kiristymistäkin) on tuonut hiihtoloma ja lasten kanssa oleminen. Lautapelejä ollaan pelailtu joka päivä ja laivareissullakin käväistiin. Niin moni muukin lapsiperhe, senverran vilinää oli laivalla. Lisäksi jännitän pian alkavaa vuoden mittaista työrupeamaa. 10 vuoden kotonaolon jälkeen hieman hirvittää töihin palaaminen ja vielä ihan uuteen työhön mutta eiköhän se vanhalla rutiinilla ja kokemuksella siitä selkene. Toivon näin.

Olen minä ompelukoneen ääreenkin ehtinyt. Onneksi. Mieliala pysyy paljon parempana ja ylimääräinen stressi jää pois. Ihana harrastus :-) Tosin nyt minut "löysi" ´(tai siis löysi minun tekemiäni ompeluksia kirpparilta) paikallinen käsityöliikkeen pitäjä ja pyysi minua toimittamaan tekeleitäni myyntiin. Toivottavasti ei stressi iske kun pitää käydä päivätöissä (onneksi vain 5h/pvässä) ja vielä ommellakin vähän enemmän kuin omaan ja lähipiirin käyttöön.

Ei iske, on se senverran mukavaa puuhaa.

Norsulauma ja pipopino lähti etsimään uusia omistajia.

Käs´väskyt jäivät omaan käyttöön.

Valoja, varjoja ja.......keiju......

Helmikuu helistää ja valoa alkaa olla jo enemmän, varsinkin kun pilviverho vähän repeilee ja aurinko pääsee näyttäytymään. Ihanaa. Tykkään kuvata valoja ja varjoja. Yritän löytää uutta kuvattavaa ihan kotipihan läheisyydestä. Maisema on niin eri näköinen eri vuodenaikoina ja eri säässä. Nytkin puut ovat olleen tosi kauniita lumivaipassaan. Ei tarvi lähteä merta edemmäs kalaan :-)

Mitähän uutta on meidän perheessä?? Eskarilaisella heiluu toinen hammas, tärkeä juttu. Vanhimmalla lapsella kesätöiden hakuaika, keskimmäisellä vaikeuksia lukea kokeisiin. Minä sain työpaikan, osa-aikaisen, hyvä aloittaa määrä- ja osa-aikaisella melkein 10v tauon jälkeen. Ja kun yksi työ tarjoutui, niin heti perään olisi mahdollisesti tarjolla keikkaluontoista ompeluhommaakin. Että töitä pukkaa.

Ai niin, tää blogi oli ompelunurkkaus nimeltään........ompelupuolella ollut vähän tylsää ja yksitoikkoista. Pipoja, tunikoita, liivihameita, pipoja, liivihameita, tunikoita ja pari pussukkaa välissä vaihtelun vuoksi. Ehkä tässä kevään tullessa on tarvetta ommella vähän muutakin.

Mukavia ja aurinkoisia pakkaspäiviä!!

ps. tänään sain kunnian katsella keijuesitystä, isosisko pääsi keijun esityksessä helpolla, hän sai olla lavastaja :-)

Pirtissä

Viikonloppu oli ja meni ja kului pääosin pirtissä ollessa. Sää oli niin harmaa, sateinen ja tuulinen, että ei ollut juuri mielenkiintoa mennä ulos. Niinpä viihdyin hyvin ompelukoneen ääressä ja surruttelin tulemaan niin pipoja kuin pehmosydämiäkin, isompia ja pienempiä ja eri värejä.

pieniä sydämiä

isompia sydämiä

ja kasa pipoja

Ensi viikolla keskitynkin sitten muutaman tilatun laukun tekemiseen.

Ilman tämän pidempiä tarinoita, oikein hyvää uutta viikkoa!