sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Kesäkioski




Siinä se nyt lopulta on, kesäkioski. Ja voin sanoa, ettei ollut kovin rankka rutistus että se kasaan saatiin, mies nikkaroi ja minä ompelin tekstiilit. Suunnitteilla kioski on ollut jo viime kesästä asti ja miten hauskaa, että saimme sen aikaiseksi näin aikaisin kesällä, leikkiaikaa on siis koko kesä!




Alaosa on kirpparilta parilla eurolla ostettu vanha ja vähän jo kulahtanutkin verho. Puolet jäi odottamaan ensi kesää.



Koristeviiri on tehty vanhoista jämäpaloista: lakanoista, istuintyynyjen päällisistä jne. Kierrätystä kaikki tyynni.



Maalauspuuhiin päästään ensi viikolla kun on ensin juhlittu synttärit. Emme halua että juhlijoiden vaatteet tahraantuisi maalista. Tarkoitus on maalata puuosat valkoiseksi. Vielä kioskin "luukulle" laitetaan pieni pala jotain lautaa niin että siihen voi kioskin myyjä laskea vaikka mehumukeja. Tänään oli liian helteistä jatkaa enää hommaa.

Niin ja mallin tähän hienouteen sain Mekkotehdas-kirjasta. 

maanantai 20. toukokuuta 2013

Retroa, kierrätystä ja uutta


Meidän talossa (vanhassa sellaisessa) alkaa olla enemmän retrotavaraa kuin uutta mutta kyllähän ne vanhaan puutaloon sopii, ei siinä mitään. Viimeisimpänä käyttöön otettiin varastosta mummulassani ollut keltavalkoinen kattolamppu. Valkoinen osa on muovia ja keltainen kangasta. Varjostinosan voi irrottaa ja saa pieneen tilaan tarvittaessa. Aika kätevä ja ihan nätti ompeluhuoneeni ikkunaan. Tuo mieleen mukavia muistoja mummulasta. Niinkuin myös jo kauan keittiön ikkulla olevat saintpauliat, ne sitten jaksaa kukkia, vuodesta toiseen ja monta kertaa vuodessa, suurin ja runsain kukkasin. Ne ovat vanhan hyvän ajan kukkia, mummolan peruja nekin. Samoin oranssi patalappu jota tuskin voisi patalappuna käyttää ilman että menisi piloille. Koristeena mukava väriläiskä. Meillä tosin alkaa olemaan vähän enemmänkin noita "väriläiskiä".........





Tätini jäämistöstä minulle kulkeutui vanhoja lakanoita, pitsejä, lankoja, nappeja ja pyyheliinoja. Ihanaa, niistä saa taatusti kaikkea ihanaa aikaiseksi kun vaan aikaa riittää. Yhden vinkin sain äitienpäivälahjastani. Tyttäreni oli eskarissa tehnyt vohvelikankaasta nenäliinapussukan. Niinpä tein tätini vanhasta jo vähän nuhraantuneesta pyyheliinasta muutamia pussukoita, vaikka kesälomalla viemisiksi kun kylään jonnekin menee. Ja näin sain lankojakin käyttöön. Näitä on ollut mukava tehdä jääkiekkoa ja euroviisuja seuraillessa :-)







Eilen istahdin ompelemaan ja tein yhden t-paidan. Malli ei ollut kovin innokas kuvauksiin ja luikki kameran nähtyään heti pakoon.


Kangas: Selia-Shop
Kaava: Ottobre 3/2013 Hoops koko 122cm
Kanttinauha: tädin aarrelippaasta

Kesäaikaan on siirrytty viemällä vaunu jälleen kesän ajaksi leirintäalueelle. Näkymä vaunun ikkunasta on tänä kesänä eri kuin ennen, nyt voi ihmetellä kesämeininkiä terassilla.



Tulppaanit kukkii kauniin värisinä, tässä ensimmäinen rohkea joka nousi maasta ja näytti kauneutensa.





keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Kesä tulee, t-paitoja menee


Joko nyt voisi sanoa että kesä on oikeasti tulollaan kun tänään oli kesäiset 20 astetta lämmintä. No, ainakin se on taas lähempänä vaikka takatalvi tulisikin. Olen kuin olenkin ehtinyt muutaman t-paidan jo ommella nuorimmaiselle. Kasa kankaita odottaa ompelua kunhan muilta kiireiltä ehdin.





Hyvää helatorstaista kaikille!


sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Näpertelyä ja mielikuvitusta


Tauon jälkeen täällä taas. 

Ompeluksia on tullut tehtyä tosi vähän ja vielä vähemmän tullut niitäkin vähiä kuvattua, saati kuvattua ylipäänsä mitään. Surua ja murhetta on riittänyt niin että toivoisin jo jotain mukavampaa ja iloisempaa elämään. Ehkäpä kevät ja kesä sitä tuovat. Aika on ollut kortilla ja luppoaika on mennyt hengähtämiseen mutta kovasti tekisi mieli ommella kun vain jaksaisi ja olisi aikaa tarpeeksi. Ja kun sitä ei ole tarpeeksi ollut, olen vain näprännyt jotain pientä ja nopeasti aikaan saatua. Jäävät odottelemaan kesäkuun kirpputorimarkkinoita.

Ei pöllömpiä vai mitä sanotte?!


 Isäntä on meidän taloudessa viherpeukalo ja keittiön akkunalla on jo jonkin aikaa kasvanut niin kurkun, salaatin kuin tomaatinkin taimet.


 Keittiön ikkunalaudalla kukoistaa myös mummoni perintönä saintpauliat jotka kukkii isoilla ja kauniilla kukilla vuodesta toiseen. Äitini niitä aina kadehtien ihailee ja hoitaa, minä kastelen kun muistan. Ehkä ne siksi niin kukoistavatkin.


 Äidin jalanjäljilläkö tytär? Tiedä häntä mutta mielikuvista hänellä riittää, hienot leikit syntyy vaikka äidin vetoketjuista, ei siinä muuta tarvita.

 Ja sitten niitä mun näperryksiä. Syntynyt on pieniä norsuja joiden korvat nyt rapisee mukavasti. Harmi kun se ei kuvista kuulu. Tilauksesta olen tehnyt meikkipusseja, norsuja ja sydämen ja myös kesän markkinoille valmiiksi. Aina niitä jossain välissä ehtii pari näpertämään. Ja kangaspaloja löytyy palalaatikosta pilvin pimein.



 Ja harmaiden ja mustien pussukoiden jälkeen oli mukava tehdä tällainen väri-iloittelu. Vetoketjun väriä pähkäilimme tyttären kanssa yhdessä ja päädyimme molemmat turkoosiin. Ja kyllähän se siihen sopii kuin nenä päähän.

Piristyksekseni kävin kampaajalla ja hiukset lyheni ja väri vaihtui. Kyllä se vaan kummasti piristää mieltäkin.


Kevättä olen odottanut ja kyllä se on hitaasti tullutkin. Eikä taida kovin vauhdikkaasti nytkään edetä. Tänään sentään sain jo ompeluhuoneeni ikkunasta ihastella krookuksia ommellessani. Keväthommia tuli muutenkin tehtyä kun kävin asuntovaunuamme siivoamassa kesäkuntoon. Mies on kunnostautunut mökin remontoinnissa ja tiedä vaikka senkin saisi kesäksi siihen kuntoon että voisi aikaa sielläkin viettää. Minulla on jo valmiina kankaat koristetyynyihin ja kirpparilta on lähtenyt mukaan koreja yms. niin että pääsen taas vaihteeksi sisustamaan ja aika puhtaalta pöydältä. Mielessä on jo montaa kivaa. Mutta ensin pitää saada maalaushommat tehtyä.

Mökin sisustamista ennen kuitenkin vietetään vappua, ihan kotinurkissa. Sima on tulossa, viime hetkiin jäi mutta vielä ehtii. Viime vuonna jäi munkkien paisto, tänä vuonna uusi yritys.

Aurinkoista ja mukavaa vappua kaikille!



sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Puuhaa pääsiäisenä





Pääsiäispyhät on sujuneet perinteitä vaalien. Pitkäperjantai ja lauantai vietettiin keskisuomen maisemissa sukuloiden. Tänään kävimme syömässä vanhempieni luona kalasoppaa, hääpäivämme kunniaksi saimme oikein pääsiäiskakkua jälkiruoaksi. Kyllä meidän kelpasi palata kotiin vattat killillään kun tarjottaa oli riittämiin ja hyvin maistui.


Tänään aamutuimaan ehdin ompelukoneen ääreenkin ja sain tehtyä pitkään suunnitteilla olleen trikootunikan pikkuneidille. Mutta koska tein vähän kasvuvaraa, niin käy ensin ihan mekkona. Olisin tehnyt myös legginssit mutta ei ollut sopivaa kangasta varastossa. Että se harmittaa kun olisin niin ollut ompeluvireessä. Ei auta kuin odottaa arkea ja sitä että ehtii kangaskauppaan. Voi kurjuuden kurjuus........sitten on tietenkin vire tipotiessään.....


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Auringon keltaista






Autolla ajaessa on pidettävä aurinkolaseja, isot tiet ovat kuivat, aurinko paistaa helottaa kirkkaalta taivaalta ja lämmittää jo mukavasti, kauppoihin ilmestyvät ihanan keltaiset narsissit ja tulppaanit, kevät tekee tuloaan :-) vaikka öisin kovia pakkasia onkin. Toivoa lämpimämmistä kevätkeleistä kuitenkin jo on näkyvillä. Minäkin herään eloon pitkän talven jälkeen. Rakastan kevättä!!



Ompelukoneen ääreen en olen pitkäksi aikaa ehtinyt. Eilen kuitenkin senverran että jotain pientä sain aikaiseksi eli pari pussukkaa ja koristesydämiä.

Sattumuksien kautta astiakaapistamme löytyy nyt sinivalkokultakuvioinen kahviastiasto Made in USSR. Nostalgiaa oikein olan takaa. Moskovan vuosina haikailin tällaisten perään mutta olin niin köyhä että ei ollut varaa ostaa. Nyt oli ja halvalla sain. Seuraavat vieraat saavatkin juoda kahvinsa näistä kupeista.



Hyvää uutta viikkoa kaikille!



keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Kevään värejä lumen keskelle







Se on sitten meikäläisellä alkanut 8 vuoden tauon jälkeen päivätyö. Ja vaikka kuinka on vain 5h pvässä niin kyllä se päivärytmin uusiksi laittaa, ei sille mitään voi. Ja iltaisin ei vain toimerru enää niin helposti istahtamaan ompelukoneen ääreen. Eikä oikein viitsi muiden yöunia alkaa häiritsemään yömyöhään surruttelemalla. Siispä ompelurintamalla edetään pieni ja rauhallisin askelin nyt ja jatkossa.

Tilaustyönä olen tehnyt pienempiä ja isompia norsuja ja erivärisiä. Viimeisimpänä ystävän tytölle Dumbon ja rouva Dumbon :-)

Laukkuja ja kukkaroitakin on tullut joitakin tehtyä ja värimaailmasta huomaa että mieli on jo keväässä vaikka lunta tulee lisää ja pakkaset kiristyy.

Kevättä odotellessa!